Swakopmundissa kävimme pe-ti viilentymässä ja virkistymässä. Huiput sieltä:
-pelikaaneja kymmenkunta parin metrin etäisyydellä!
-sadoittain valkoisia flamingoja (maailmassa lienee monia flamingolajeja, tämä laji oli vaaleanpunainen siipien yläpuolelta)
-Namibin autiomaan hiekkadyynit! kaikista aikuisista varmaan tulee hetkeksi lapsia siellä siinä hiekkakasojen äärettömyydessä! Me mm. kieritiin, juoksenneltiin, kuvattiin, ja tehtiin opastettu sandboarding-retki. Meno oli hurjaa, vahatuilla vanerilevyillä mahallaan dyynejä alas, vauhti kovimmillaan kuulemma yli 70 km/h! eräässä pompussa kolautin leuan lautaan niin, että luulin jo saaneeni aivotärähdyksen mutta en onneksi sentään. olisi ollut varmaan ilman opasta vielä enemmän extreme. lumilaudallakin olisi saanut kokeilla dyyniä alas, mutta jätin väliin kuitenkin ihan oman turvallisuuteni kannalta, heh!
-merenrantaa silmänkantamattomiin käveltäväksi!
-kauniita puistoja ja muutenkin maisemia
-ihana rantatalo, jossa tunnelma kesämökin ja nuorten aikuisten leirin sekoitus meillä viidellä harkkarilla
-ruoka: mm. piha-aamiaisia, nepalilaista ruokaa nepalilaisen harkkarin tekemänä, satamassa kahvila-aamiaisella, rantaravintolassa kalaillallisella…
-saunaillat, lettujenpaistot, kynttilänvaloiltapalat porukalla, pelailua, nuotiomaissit…
Kyllä siis loma kelpasi!
Nyt kolmen päivän vihoviimeinen työharjoitteluviikko: tänään teologisen kirjaston inventaariota 4h (tulipahan opittua, että ei se lähetystyökään aina ole niin hehkeätä kuten ei kaiketi yhtään mikään työ valitettavasti ja ettei kirjojen inventaario ole sen mukavampaa kuin kukkakaupan lasimaljakkojenkaan, mutta että kaikesta selviää, varsinkin taustamusan ja surkuhupaisan vitsailun säestämänä…). Huomenna sitten puolestaan harkkapalaveerausta, loppuarviota, diakoniaprojektiin tutustumista ja ehkäpä vielä leffaan. Perjantaina työt päättää kansainvälisen koulun hyväntekeväisyyspäivä orpokodin joululahjojen hyväksi (vahdin kaiketi ettei n. 50 päiväkoti-ikäistä telo itseään pahasti pomppulinnassa tai muuta vastaavaa) ja kuulemme vielä avioparityöstä, jota täällä eräs SLS:n pariskunta tekee, sitä ja diakoniaprojektia odotan erityisen innolla! Lauantaiaamuna: Swazimaa, here I come! Asambeni, mennään!
Ps. infoa: enää ei kannata lähettää postia, koska kotiudun 12 yön päästä! eli raapustukset kivihakaan kiitos:) ja joulukortteja ym. voinee multa sitten odotella juhannukseen saakka, ja jollei saavu, johtuu se nampostista:) tai sit osoitettasi ei saa käsiin osoitevihostani eikä eniron maanmainiosta nettiohjelmasta, jonka tuloksena vino pinkka matkailee nyt jo maailmalla, hihii!
pps. ei pidä huolestua kun minuun ei saa mitään kautta la 21-28.11 yhteyttä: swazimaassa ei ole kenttää suomen eikä namibian numerollani, eli ei voi soittaa eikä tekstata eikä mikään tule mulle läpi, kenties käväisen nettikahvilassa kerran pari ja jos tositarve on, soita seuraavaan swazinumeroon majatalooni cathmar cottageen:plussaa eteen ja 2684043387 tai 2686080820 (ja saatanpa hankkia swaziliittymän, mutta senkään kaa ei nuo suomentekstarit toimi, ellei tilanne ole vuodessa korjaantunut!) heipä hei siis!
mutta ennen sitä: niitä kuvia!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti