viikonlopun paikkoja

alkuun uusi osoite, eli ke 14.10 eteenpäin asun Windhoekissa ELCIN eli Namibian ev-lut kirkon vierastalossa, jee! kävin paikassa 2.9 maahan saapuessani ja tykkäsin, muureilla ympäröity rauhallinen oma pihakin on ja kämppis pysyy(ellei sit sijoiteta naapuritaloihin, mut kuitenkin vähintään naapuriksi, eli en ole yksinäni asustamassa mikä on oikein hyvä sirumbu-naisen eli valkoisen näkökulmasta) ja postini noudan kirkon toimistosta,postiosoite on tästä eteenpäin lähetyksille:

FELM/Sanna Yli-K., P.O.Box 9687, Eros, Windhoek,Namibia,Africa.

Viikonlopun paikkoja:
-Rundu, capital of Kavango, poimittiin vierailemaan tullut ystäväni! (ja voi että me ollaan höpötetty ja höpötetty! omanikäistä naispuolista juttuseuraa, jonka kanssa yhteistä taustaa ja tuttuja, ei meinaa tulla jutuista loppua!) käytiin yleellisesti kangas-, vaate-, ruokakaupoissa ja ravintolassa syömässä, ihan piti aikaa kulutella siellä jälkiruoankin parissa kun odotettiin kyydissämme kulkenutta naapuria, joka valvoi koulun pääsykokeita. pistäydyttiin pyhäkoulutapahtumassakin kirkolla!
-Rosan koti, perinteinen savimaja-homestead, olin yökylässä la-su ja tykkäsin kovasti (onneksi kuulin vasta sunnuntaina et käärmeitä saattaa tulla savimajoihin sisällekin) mulla oli oma maja, iltaa istuttiin nuotiolla kokkailemassa hirssipuuroa ja kasviskastiketta, oli maukasta. lapset ja nuoret naiset omalla nuotiolla, muut aikuiset ja etenkin miehet keskenään omallaan. loppuillasta siirryimme heidän nuotiolle, pari laulua ja yhteinen iltarukous. perhe on katolilainen. englantia puhui lähinnä Rosa, 19 vuotta täyttävä 1v- Theresian äiti, hieman myös äiti nane Sabine ja pikkusisaret, jotka opiskelevat koulussa englantia. aamulla käytiin vuohia ja sikaa katsomassa(myös kanoja, kukko ja ankkoja löytyi pihapiiristä) tuliaisiksi vein toivottua ruokaöljyä, näkkileipää, suomalaista karkkia sekä isälle(eli perheenpäälle ja siis koko perheelle sinänsä) veivaten ladattavan ledivalon, jollaisen iskäni oli ehdottanut että voisin viedä joillekin tuliaisiksi. Tate Frans oli tosi onnellinen! kulki se mukanaan koko illan, veivaili virtaa siihen innokkaasti ja kiitteli ylenpalttisesti. aamulla nautin perheelle myös suomikuvia, ja mulle laulettiin kiitoslaulu siitä hyvästä:) lumi ja porot muun muassa herättivät kysymyksiä. perhe koostui isästä, äidistä, kolmesta tytöstä, kahdesta pojasta, serkusta, serkun ja tyttären pienistä lapsista, ja välillä siellä hengaili muitakin henkilöitä, naapureita varmaan. Namibiassa on paljon yksinhuoltajaäitejä jotka lapsineen asuvat esimerkiksi suvun luona. tääl on jännä puolestapuhumis-kulttuuri: ohjaajani kysyi rosalta voiko tämä kysyä vanhemmiltaan voinko minä tulla yökylään ja samaa monimutkaista reittiä tieto kiiri ajan kanssa minulle, ja hienointa mitä voi sanoa siellä on että minun ohjaajani ja vanhempani ja ystäväni lähettävät terveisiä ja näitä lahjoja:) oli hieno vierailu!
-kirkossa oltiin taas, ystäväni esitteli itsensä ja teki vaikutuksen tervehtimällä kirkkoväkeä oshikandjamaksi, yksi angolan kielistä, hän on 3 vuotta sitten ollut tuossa rajan takana esikoulutusharjoittelussa, nuokkari ammatiltaan myöskin. kirkkoherra järjesti kaksikierroksisen kolehtikilpailun, saako hän yksin lahjoitettua kolehtiin enemmän kuin koko kirkkoväki ja eka kierroksella sai, toka kierros meni aika tasoihin. jänniä ylläreitä kyllä joka jumalanpalveluksessa!
-kansainväliset synttärijuhlat jenkkinaapurissa, mukavaa oli! väkeä suomesta, saksasta, eri osavaltioista amerikasta, namibiasta, sambiasta, tansaniasta...
-tänään kotipäivä, mm. haravoitu on ja lenkkeilty, hullu helle, n. 40 taas iltapäivän varjolämpötila.
työviikon alkua odotellessa ja leffailta alkaa pian, kuulumisiin! haikeaa, nyt käynnistyi viimeinen nkurenkurun viikkomme, viikon päästä kohti etoshaa ja villieläimiä!