Viimeisiä työpäiviä Nkurenkurussa

Viimeisiä työpäiviä Nkurenkurussa

Viikko koko reissun puolivälin ylitykseen ja enää kolme yötä nykyisessä kotoisassa kodissa! Olen päättänyt viime aikoina muuttaa sanonnan ”urheilija ei tervettä päivää näe” kohdallani ”matkaaja ei tervettä päivää näe” -muotoon. Olen hankkinut nimittäin varsin komean yskän. Sama vaiva aika monella muullakin täällä, ja ääneni kuulostaa mitä kaameimmalta, mutta toistaiseksi lähtee enemmän ääntä kuin kämppikseltä ja vieraamme terve vielä. Enkä tahdo valittamalla valittaa niin kauan kuin on kuntoa töitä tehdä eikä vaan kotona maata ypöyksin!

Töissä on nyt vikalla viikolla tultu oltua koululla paljon: enkun tukiopetusta, kokeiden korjaamista, kirjaston oppikirjakaappien inventaariota, tänään leikkitunnit kahdelle kasiluokalle. Sellaista leiri-iltaohjelmakamaa vedettiin ja suosio oli valtaisa jälleen: pari laululeikkiä, eläinpiiriä ja paria muuta ringissä tapahtuvaa leikkiä ja tuolileikki - hitti!ei tarvinnut kuin pöytään rummuttaa niin kaikki jo tanssi ja taputti kävellessään tuolien ympäri! Kaveristani on ollut paljon iloa ja apua näissäkin hommissa!

Lisäksi on ohjaajaperheen kanssa vietetty antoisia hetkiä mitä erinäisimmissä puuhissa: kummilapsityösuunnittelua ja toimistohommia siihen liittyen sekä kummikoulumateriaalien sähköpostittelua kummeina toimiville lukioille ja seurakunnille Suomeen (väänsin tuota tiedotusapulaishommaa niin en päätynytkään maallikkosaarnajamateriaalien käsintoimivaksi kirjapainoksi, mitä olin etukäteen odottanut), lisäksi meidän kuulumiset ja Nkurenkurun harjoittelun arvioinnit venyivät taas tuntikaupalla ylipitkiksi - meillä on laatuohjaus ja ohjaajilla periafrikkalainen näkemys: ihminen on tärkeä, ei aika!

Pikkuystävien kanssa oli eilen viimeinen taidekerho, teimme mitä hienoimpia maalattuja käsieläimiä eli piirrettiin kunkin käsi paperille, käännettiin homma ylösalaisin, askartelusilmä peukkuun ja eikun muita sormia eli eläimen jalkoja ja kämmentä eli vartaloa maalailemaan ja tehtiin myös maalattuja pyykkipoikia, joihin puisia porofigureja liimailtiin, sööttiä!) Tänään oli meillä pyhäkoulupäivä lasten ja enkelien oman mikkelinpäivän ympärillä, vanhemmat vakoilivat etukäteen sovitusti ovensuusta eikä kukaan huomannut! Toinen pyhäkoululainen oli hypännyt prinsessa-/keijuasuun, johon kuului siivet pinkin pitsimekkosen lisäksi, ja niinpä tuli viritettyä mitä hienoin teologinen keskustelu jälleen enkelien ja keijujen eroista ja yhtäläisyyksistä (tästä mulla onkin jo Suomesta tyttötyöstä kokemusta, tää on olennainen lasten aihe!) ja enkelien tehtävistä. Sen jälkeen suomikerhoiltiin varsin suloisesti, leikkimisen lisäksi kahlattiin läpi kolme kauniisti kuvitettua enkunkielistä suomiturismilehtistä, etenkin lumilaudat ja moottorikelkat saivat innostusta aikaiseksi!

Iltaisin on hengailtu paljon leffojen parissa, usein ollaan tultu kotiinkin vasta pimeän lähestyessä. Muuten vapaisiin hetkiin kuulunut höpöttelyä, fluxx-peliä, kirjoittelua, harmonin soittelua yksin ja kouluasuntolan lasten kanssa ja yksi harmonitunti ja tänään kävin myös jokirantakävelyllä ja kuoroharkoissa tanssahtamassa. Huomenna Angolaan päiväretkelle joen yli suuntaamme ja illalla pidämme läksijäiset ohjaajaperheen lapsille (että ymmärtävät että muutamme nyt pois) ja menemme koululle illalla prize giving -juhlaan, jossa palkitaan parhaiten tänä kouluvuonna menestyneitä. Täällä kouluvuosi on loppusuoralla vähitellen, ylioppilaskokeiden kirjoitusaika. Sitten seuraa Nkurenkuru -ajan mahtava valokuvashow! Sunnuntaina meidän piti laulaa koko kirkkoväelle lähtölaulu, mutta tuskinpa onnistuu näillä äänillä, surku. Täällä on öisin satanut(kahdesti) ja ukkostanut, tuullut ja salamoinut (tosi monesti näitä ilman sadetta) ja lämpötilat on nousussa, tänään tuli varjo- iltapäivä - mittausennätys: 43,9! Hiki vaan virtaa yöllä ja päivällä, aivan sama mitä teet, silloin kun esim. aamulla on n. 25-30 niin nautiskellaan ”viileydestä”. Helpottavaa on, että paikalliset valittaa kuumuutta vähintään yhtä paljon kuin me. Saas nähdä onko seuraava blogiteksti täältä vielä vai Windhoekin uudesta kodista jonne ke-iltana saavutaan 3 päivää matkattuamme, monta Etoshan eläinbongausta rikkaampana (eniten odotan mm. kirahveja, norsuja ja leijonia, seeprat, hipot ja sarvikuonot ois kans kivoja ja kaikki muutkin)!

Siunausta sinne, rukouksissa puolin ja toisin maailman laidalta laidalle:)