Abimeininkejä ja kummilapsityötä Nkurenkurun yläaste-lukiossa

pe 2.10.09 Abimeininkejä ja kummilapsityötä Nkurenkurun yläaste-lukiossa

Namibian kouluvuosi alkaa tammikuussa, ensimmäinen lukukausi päättyy toukokuuhun, toinen lukukausi on kesä-elokuussa ja kolmas syys-marraskuussa, joulukuussa on vuoden pisin loma (viitisen viikkoa). Nyt on siis ylioppilaskirjoitusten ja potkijaisten aika paikallisilla lukiolaisillamme! Tätä elämän taitekohtaa todistimme eilen. Penkkariajelun 12-luokkalaiset tekivät koulubussillaan. Bussiin oli kiinnitetty koristeita ja kartonkikylttejä, teksteinä muun muassa: ”Say no to alcohol!” ja ”Education is way for success!” - joista voinee päätellä, että jotakin järkevää on päähän tarttunut yläaste- ja lukioiässä noiden kirjoittajilla: ). Potkijaisissa 12-luokkalaiset eli ylioppilaat olivat teettäneet sinivalkoisesta koulupuvustaan juhlavamman version (kuten yli polvien mittainen hame polvihameeksi ja kauluspaidan päälle tiukka, juhlava liivi) ja myös ihan iltapukuja joukossa nähtiin. Ohjelmaa oli paljon: alkuvirsi ja rukous, puheita, runo, paljon aika taidokkaita tanssiesityksiä - varsinkin poikien! Musta ei ikinä tulisi itseopiskelemalla tuollaista tanssijaa, tuskin opetettunakaan! Ruokatarjoilu oli oikein mainio. Äänentoisto tökki (tai sitä ei oikeastaan ollut), joten suurehko osa juhla-ajasta (joka alkoi tuntia myöhässä ja loppui runsaasti yli tuntia ohjelmasta myöhässä) meni siihen kun juontajat yrittivät saada hiljaisuutta saliin. Yläaste-lukiolaiset on täällä ihan samanlaisia kuin suomalaiset, meno ja meininki oli energistä ja vauhdikasta kuin Suomen lukion abishowssa tai rippikoulun viimeisenä iltana konsanaan, väki ei oikein olisi halunnut lähteä asuntolahuoneisiinsa nukkumaan hilpeän juhlaillan päätteeksi! Tänään oppilaat lähtivät viettämään kotiviikonloppua, kauimpaa kuten Ambomaalta päin tulevat käyvät kotona vain noin kolmesti vuodessa.

Kummitoiminnan kokemusta on tullut myös monin työtehtävin kartutettua: oli kirjeidenkirjoitusiltapäivä ja nyt ollaan postiteltu tänään niitä kirjeitä ja kummien yhteiseen uutiskirjeeseen käännetty pari menestyneiden oppilaiden haastattelua ja pistetty ajan tasalle hieman Nkurenkurun kummikoulu - esitettä. Postitoimiston virkailijalla oli hieman laskimen näpräämistä kun me tultiin reilun viidenkymmenen kirjekuoren kanssa paikalle! Nuo käsitykset siitä, minkä hintaisia ja kuinka monta postimerkkiä tarvitsee minkäkin kokoiseen ja näköiseen kuoreen vaihtelevat täällä suunnilleen joka postikäynnillä! Onneksi heillä oli nyt sentään myydä meille montakymmentä postimerkkiä! Tällä hetkellä yksittäistä oppilasta tukee reilu 20 kummia ja yli 30 tukee ryhmätuella
Nkurenkurun koulua. Koulun raamiskin on muodostumaan päin, viime viikon nollasta kävijästä kasvua sata prosenttia eli paikalla yksi poika! Syynä lienee potkijaisgaalan suuret valmistelut, ensi viikolla uskon, että väkeä ilmaantuu jälleen. Samat ne on haasteet tässä kokoavassa seurakuntatyössä osittain Suomessa kuin Namibiassakin ja ollaan iloisia niistä, jotka toimintaan tiensä löytävät kaikista kilpailevista vapaa-ajan viettotavoista huolimatta 

Eilisessä taidekerhossa syntyi hurmaavia silkkipaperista mytisteltyjä kukka-asetelmia sekä leimasimilla paineltuja ovikoristeboordeja neljän pikkukerholaisen kanssa. Alkoikohan ja loppuikohan meidän kerho noin tunnin myöhässä… Pyörä myös hajosi aamulla, olen tässä tehnyt viime päivinä erinäisiäkin reissuja rikkinäisten pyörien kanssa korjaamolle piikkipensaiden piikkien johdosta, mutta ohjaajani kaahasi hakemaan ja lapset olivat luonnollisesti enemmän myöhässä kuin minä. Vaikka hyvä myöhästelijä toisinaan osaan ollakin, afrikkalaisessa mittakaavassahan oon myöhässä ollessanikin etuajassa paikalla! Muuntauduimme myös iltapäivällä ohjaajan avuksi kirjapainoksi, ja nyt on materiaalia nipuissa tuleville maallikkosaarnaajille.

Sokerina pohjalla kerrottakoon, että lauantaista sunnuntaihin pääsen yökylään ihka aitoon kavangolaiseen savimajaan, odotan innolla ja mielenkiinnolla mitä tuleman pitää! Se on moro!